Me kannamme menneisyyttä mukanamme. DNA-testien lahjomattomuus perustuu siihen, että jokainen mies kantaa Y-kromosominsa DNA:ssa oman isälinjansa historiaa, mm. tiedon siitä, mihin haploryhmiin eli klaaneihin hänen esi-isänsä ovat geneettisen Aatamin jälkeen kuuluneet. Naiset kantavat mitokondrioittensa DNA:ssa tietoa esi-äideistään.
DNA-testi otetaan esimerkiksi raaputtamalla suun ihosta.

Testejä arvioitaessa on otettava huomioon se, että DNA- testejä on suoritettu Suomessa varsin vähän ja esim. minulle löytyi lähinnä samanlaiset Y- DNA- tulokset ulkomailta ja asiaa selvitettäessä ilmeinen sukulainen löytyi 1600-luvulla amerikkaan menneen henkilön jälkeläisestä. Kontakti kyseiseen henkilöön on johtanut miellyttävään yhteydenpitoon ja kehittynee edelleen. Mitä enemmän ihmiset tekevät testejä, sitä enemmän kansakunnan perimä hahmottuu. Suomi on valitettavasti tässä asiassa jälkijunassa.
DNA - tutkimus on tuonut mukanaan aivan uuden ulottuvuuden omaan ajattelutapaan laajentaen näkymiä.
Suomalaisten esivanhemmat tutkimusten valossa
Me suomalaiset olemme ehkä uskoneet olevamme homogeenista kansaa, toisin sanoen melko samanlaisia keskenämme. Jos kuitenkin tutkitaan suomalaisten isän-isän-isän- ja samoin äidin-äidin-äidin- jne geenien alkuperää vuosituhansien takaa, suuria eroja löytyy. Geenitutkimus on muuttanut käsityksiä suomalaisten alkuperästä ja laajentaa huomattavasti käsitystä siitä, mistä olemme Suomeen vaeltaneet sekä muiden kansojen liikkumaareiteistä. Nykyisin tutkimuksia tarkennetaan alueen maaperän ja muun ympäristön vaikutuksilla, jolloin saadaan lisävarmuutta siitä, että onko tutkitut luut mahdollisesti kuljettu siihen paikkaan vai onko kyseinen ihminen asunut seudulla.
Eliöiden, myös ihmisen, soluissa on rihmamaisia kromosomeja. Niiden sisältämiin DNA-molekyyleihin on "koodattu" solun proteiinien valmistusohjeet, joita tarvitaan solun jakautuessa. Ohjeiden koodit muodostuvat nukleotidien (emäs-sokeri-fosforihappojen) järjestyksestä. Käytännössä ne sisältävät tietoa kyseisestä yksilöstä. Geenit ovat DNA:n osia.
Miehillä on Y-kromosomi, naisilla ei. Mies perii Y-kromosomin isältään, joka on perinyt sen isältään jne. Tässä periytymisketjussa tapahtuu silloin tällöin säteilyn tai joidenkin kemikaalien vaikutuksesta mutaatioita, toisin sanoen geneettinen informaatio ei kopioidu samanlaisena seuraavalle sukupolvelle. Y-kromosomissa vuosituhansia sitten tapahtuneiden tietynlaisten mutaatioiden perusteella miehet voidaan ryhmitellä haploryhmiin eli geneettisiin "klaaneihin". Myös esiäidit voidaan jakaa haploryhmiin. Heillä ryhmittely perustuu mitokondriaalisen DNA:n (mtDNA) tiettyihin markkereihin. Sekä miehet että naiset perivät äidiltään mtDNA:n, ja sen avulla pystytään selvittämään henkilön äidin-äidin-äidin jne -ketjun geenien maantieteellinen reitti.
Suomalaisten haploryhmät ovat aivan samoja kuin muiden eurooppalaisten. Euroopan eri alueilla - ja Suomenkin sisällä - suuria eroja on siinä, miten yleisiä eri ryhmät ovat.
Haploryhmille on keksitty kirjaimista ja numeroista koostuvia koodeja sekä etunimiä. Nyky-Suomen miehistä noin 60 % kuuluu haploryhmään N3, jonka mutaatio syntyi Siperiassa yli kymmenen tuhatta vuotta sitten. Ryhmä on ristitty "Niilon pojiksi", ja heitä voisi kutsua myös "mammutinmetsästäjien jälkeläisiksi". Itä- ja Länsi-Suomen miesten haploryhmien jakaumat poikkeavat täysin toisistaan. N3-ryhmä on huomattavasti yleisempi Itä-Suomessa. Merkittävä osa Suomen miehistä, n. 30 % on haploryhmää I, "Ivarin poikia", jonka eri alaryhmät ovat tulleet Skandinaviasta, Saksasta ja Balkanilta. Heitä löytyy myös Kannakselta ja muualta Itä-Suomesta kotoisin olevien joukosta. Lisäksi Suomesta löytyy edustajia R haploryhmästä joka syntyi Aral-järveltä ¨lähdön¨ jälkeen ja suunnisti Etelä-Ranskaan päin.
Nyky-Suomen naisten yleisin haploryhmä H, "Helenan tyttäret", on länsieurooppalainen haploryhmä. Kaikkiaan noin puolet suomalaisnaisista kuuluu läntisiin haploryhmiin, pelkästään H-ryhmään kuuluu yli 40 %. Toiseksi yleisin nyky-Suomen naisten haploryhmä on U, "Ursulan klaani", noin 50 milj. vuotta sitten syntynyt klaani, joka on yleinen myös mm saamelaisilla, eräillä Siperian suomensukuisilla kansoilla ja tataareilla ja käytännössä levinnyt yli maapallon. Se lienee kuitenkin syntynyt Euroopassa.
Naiset ovat Euroopassa niin sekoittuneet, ettei esiäitien haploryhmien maantieteellistä alkuperää ole pystytty selvittämään niin hyvin kuin miesten. Miehet ovat ilmeisesti pysyneet enemmän paikoillaan, ja vaimot ovat muuttaneet miestensä kotiin.
Mitä sitten DNA-tutkimus kertoo?
Sukututkimuksen apuna käytetyissä DNA-testeissä selvitetään haploryhmä tai haploryhmän alaryhmä, haplotyyppi, jotka analysoidaan Y-kromosomista tai mtDNA:sta.
Näitä testejä ei kannata käyttää isyystutkimuksessa.Tuloksena saatu Y-haplotyyppi kertoo joko että poikalapsi ei voi olla kyseisen miehen lapsi tai sitten saattaisi olla, mutta tieto ei ole varma. Tyttölapsen tapauksessa ei näillä testeillä saada minkäänlaista vastausta, koska tytöillä ei ole Y-kromosomia ja mtDNA ei periydy isältä lapsille.
On huomattava, että nimenomaan Y-kromosomin ja mtDNA:n geenit eivät juurikaan vaikuta ihmisen ominaisuuksiin. Ulkonäkö (esim silmien väri), lahjakkuus (esim musikaalisuus), alttius perinnöllisiin sairauksiin ym eivät näy Y-kromosomissa eivätkä mitokondriaalisessa DNA:ssa, vaan autosomisissa kromosomeissa, jotka tulevat sekä isältä että äidiltä. Jos haluaa saada selville mahdolliset taipumuksensa johonkin perinnölliseen sairauteen, Y-kromosomin ja mtDNA:n tutkimuksella se ei selviä.
Autosomisia kromosomeja ei normaalisti testata sukututkimukseen otetuista DNA-näytteistä, koska kyseessä on sekava ja hyvin vaikeasti tulkittava alue. Sen sijaan poliisit pystyvät autosomisia kromosomeja vertailemalla selvittämään rikoksia.
Autosomisista kromosomeista ei saada selville esim henkilön äidin isän haploryhmää, vaan tämä on selvitettävä pyytämällä äidin isältä tai äidin isän mieslinjaiselta jälkeläiseltä DNA-näyte.
Pelko, että haploryhmästä kävisi ilmi jotain henkilökohtaista, on turha. Esimerkiksi Suomen miesten yleisin haploryhmä N3 on yleinen myös samojedeilla. Kyllä todella, samojedeilla. Euroopan yleisin naisten haploryhmä H on myös Suomen naisten yleisin haploryhmä. Haploryhmä ei ole sen kummempaa kuin eräänlainen nimilappu. Nimilapulla on kuitenkin oma merkityksensä ja mielenkiintonsa sukututkimuksessa.
Suomi DNA -projekti
Suomi DNA -projekti kerää DNA-tietoja henkilöistä, jotka asuvat Suomessa, ovat muuttaneet Suomesta tai voivat jäljittää suoran isä-ketjun tai suoran äiti-ketjun esivanhemmistaan Suomeen. Tuloksia on nähtävillä internetissä sivustolla http://www.fidna.info. Siellä on mm Suomen karttoja, joihin on haploryhmittäin merkitty projektiin osallistuneiden henkilöiden esivanhempien nimiä ja syntymäpaikkoja. Kartoissa on jo noin tuhat henkilöä.
Kyseessä on National Geographic-aikakauslehden ja sen käyttämän laboratorion Family Tree DNA:n yhteishankkeen suomalainen osuus, ks http://www.nationalgeographic.com/genographic.
Kuka tahansa voi osallistua projektiin. Se tapahtuu tilaamalla http://www.fidna.info -sivujen kautta näytteenottopaketin, joka maksaa vajaasta sadasta eurosta lähtien, riippuen siitä, kuinka laajan tutkimuksen haluaa teettää. DNA-näyte rapsutetaan huolellisesti poskien sisäpuolelta ja lähetetään USA:an, jossa se käsitellään nimettömänä. Sieltä ei lähetetä tuloksia kenellekään; ne ovat vain internetissä ja ne näkee syöttämällä paketin mukana tulleen tunnuskoodin. Tuloksena saa tietää geneettisen haploryhmänsä koodin eli "klaaninsa" sekä summittaisen maantieteellisen reitin, mitä kautta omat geenit ovat todennäköisesti tulleet kymmenien tuhansien vuosien kuluessa Itä-Afrikasta. Sieltä me nimittäin kaikki olemme, "Aatamin ja Eevan" jälkeläisiä tai oikeastaan "Aatamien ja Eevojen" jälkeläisiä; heitä nimittäin oli pieni heimo, ja kaikilla sama haplotyyppi.
Jos haluaa, voi antaa nimensä ja sähköpostiosoitteensa amerikkalaiseen tietokantaan, jolloin saa vastineeksi tietokannassa olevien lähimpien geneettisten sukulaistensa sähköpostiosoitteet. Etäisempiä geneettisiä sukulaisia voi löytyä eri maista ja mantereilta satoja, sillä sukulaisuus tässä mielessä ulottuu jopa tuhannen vuoden taakse. Läheisempiä geneettisiä sukulaisia löytyy vähemmän, mutta heitäkin voi löytyä yllättävistä maista.
Jos haluaa, voi antaa luvan julkaista sivustolla http://www.fidna.info

Lähteinä käytetty edellämainittuja internet sivuja ja kuunneltuja luentoja.
Kannattaa mennä Suomi Dna projektiin mukaan, jolloin saa alennuksia ja tarvittaessa ohjausta suomalaiselta spesialistilta prof. Lauri Koskiselta, osoite on: http://priima.yle.fi/node/206
tai: koskinen.lauri@gmail.com




Aatamin jälkeläisten vaellukset maapallolla Y-DNA:n mukaan. Näpäytä kuva suuremmaksi.
Kuvasta näkyy eri habloryhmien eli klaanien vaellus maapallolla.
R klaani on syntynyt noin 30 000 vuotta sitten jossain Aral- järven alueella nykyisessä Uzbekistanissa. R1b noin 25 000 vuotta sitten Uralin alueella ja R1a noin 10 000 vuotta sitten samoilla alueilla. Minun R1b klaanini on suunnannut kohti nykyista Ranskaa ja Englantia. R1a on suunnannut kohti pohjoista ja esim. Suomea.
Ehkä tästä johtuu se, että paljon DNA- sukulaisia on löytynyt Enlannista, Skotlannista ja muista läntistä maista.




Eevan jälkeläisten leviäminen maapallolle. Näpäytä kuva suuremmaksi.
Haploryhmäni U ( äitilinja) on syntynyt noin
50 000 vuotta sitten jossain nykyisen Georgian alueella ja suunnannut sieltä kohti Ranskaa ja Baltiaa. Klaani on ehtinyt levitä lähes ympäri maapallon.




Printable version