Sikolahden talo


SIKOLAHDEN TALO

Aivan ensimmäistä asukkaista ei tietenkään ole tietoa, mutta 1600-1700 luvulle paikalla asui idästä ja lännestä tullutta maata viljelevää porukkaa.

Seuraavaa tietoa löytyy talon kirjoista ja muista tietolähteistä.

Kasan sukuryhmä hankki omistukseensa 1866 seuraavat tilat: Sikolahden kantatilan, joka koostui tiloista rno 2/4 ja 2/5, jossa ovat asuneet 1561 Kaartiset, 1645-1664 Antti Matinpoika Haatainen ja myöhemmin 1700 luvun alkukymmeninä Yrjö- ja Antti Kerviset, jotka muuttivat Kervilään. Vuodesta 1741 alkaen talossa asui Teltaipaleelta tullut Birger Hämäläinen jälkeläisineen, joilta tila ostettiin.

Koko tila oli 1/2 manttaalia ja oli Juvan Kettulan rusthollin aputila, tihunti ( kymmenykset ) Juvan komppanian vänrikille. Ostettu perinnöksi isojaon valmistelutöiden aikana 3.2.1796 ja 7.2. 1798. Uusi verollepano 29.11.1839 edelleen 1/2 manttaalia ja 82 1/2 hopeakopekkaa metsäveroa.

Vihavaisten perinnönjaossa tila joutui Abraham Vihavaiselle 1916. Abraham käytti yksinkertaisuuden vuoksi nimeä Aapo Vihavainen.

Oheinen kuva on talosta salmen puolelta otettuna 50-60 luvulta. Tällöin vanha sauna oli vielä rannassa ja usein rannassa myös oli halkopinoja odottamassa lotjamiehiä, jotka kuormasivat halot kottikärryillä lankkua pitkin lotjan ruumaan. Hinaaja tuli sitten hinaamaan lotjan pois.

Sikolahden talo oli vastapäätä Kasan ja Kervilänmäen taloja joissa sukua asui ja nähtiin sopivaksi ostaa vastarannalta talo, kun se oli kaupan.

Ensiksi Abraham ja Lyydia rakennuttivat talon nykyisen puutarhan paikalle. Talo oli kuulemma iso ja hieno, siinä oli kaakeliuunit ( josta Abraham näytti minulle vihertävän kaakelinpalasen joka löytyi pihalta ). Nuorella parilla oli huono tuuri, sillä uusi talo paloi heti, kun se tuli valmiiksi. Talossa oli ajan tavan mukaan pärekätto, mutta tuli syttyi höylälastuihin uunista pudonneesta kipinästä.
He rakensivat uuden talon noin 1920 paikkeilla, joka nykyisin on paikoillaan.

Lähellä Sikolahden rantaa, vanhan Hämäläisten talon raunioiden lähellä oli lato, jota Sikolahden Hämäläisten suvun jäsen nimineuvos Hämäläinen oli tutkinut ja todennut sen olleen mm. Ison Vihan ajoilta, jolloin siellä oli ollut vankeja ja Kustaa III:n ajoilta se oli ollut vahtikämppä ( näin luki nokisissa hirsissä, itse luin !)
Lato tai riihi oli palvellut myös pajana, koska seinät oli nokiset ja hiilijäännöksiä löytyi lattialta. Myöhemmin lato toimi heinälatona.
Valitettavasti lato purettiin 70-luvulla.

Paiv. 21.9.2011/pv




Printable version