TERVAHÖYRYKAUSI VIHAVAISTEN HISTORIASSA
(Päiv.25.8.2011)
Lähteet: Mikkelin maakunta-arkisto, Kauppalaivarekisteri,
Sukuseuran hankkimat tiedot (Mauri Vihavainen).
Sukulaisten lisätiedot.
Sulkavan historia II (Paavo Seppänen).
Partalansaaren poluilla ( Rauno Pelkonen 1999),
omat tiedot ja muistikuvat.
TERVAHÖYRYT TAI HÖYRYLOTJAT
Tervahöyryt olivat sisävesillä käytettäviä lastilaivoja, joissa oli lastiruuma ja hytit
perässä päällystölle ja miehistolle. Laivat tehtiin lankuista, jotka tervattiin ja
kiinnitettiin paksuilla
yleensä taotuilla nauloilla puisiin kaariin ja pituusjäykkääjiin. Laivojen pituus sovitettiin yleensä Saimaan kanavan suurimpiin sallittuihin mittoihin, jotka olivat: Pituus 31,2 m, leveys 7,1 m ja syväys 2,5 m. Malliltaan laivat olivat oikean ja merikelpoisen näköisiä, niissä oli ¨ketka¨ eli pituussuuntainen käyryys, joka parantaa meriominaisuuksia ja kansimutka eli poikittaissuuntainen pääkannen kaarevuus, joka lisää laivan jäykkyyttä ja veden poistumista kannelta.
Kaariin tarvittavien puiden etsiminen oli vaikeahko homma, koska tarvittiin
luonnonvääriä puita.
Puutavaraa tarvittiin melko paljon yhteen laivaan, kts kirja ¨Partalansaaren poluilla¨.
Jäljempänä laivojen tyypit on nimetty arkistotietojen mukaan, joten siellä esiintyy, höyryaluksia, tervahöyryjä ja höyrylotjia.

Vihavaiset omistivat myös yhden teräsrakenteisen höyryaluksen sekä useita lotjia tai proomuja, jotka voivat olla tervahöyryjen kokoisia, jotka on otettu myös mukaan tähän tarinaan




Tervahöyryn rakenne
Oheisessa piirustuksessa on esitetty tyypillinen tervahöyry.
Tervahöyryjä sanottiin myös höyrylotjiksi. Nimitys tarkoittaa ehkä sitä, että rungoltaan tervahöyryjen kanssa samanlaisiin aluksiin laitettiin joskus myöhemmin höyrykone.
Saimaalla oli myöhemminkin ns. lotjia, joita hinaajat hinasivat ja niiden runko oli samanlainen kuin tervahöyryillä eli muuttaminen tai rakentaminen tervahöyryksi oli varsin helppoa lisäämällä höyrykone ja hytit komentosiltoineen.




LAIVOJEN RAKENTAMINEN TALOLLISILLE
Laivat tehtiin yleensä niin, että runkon rakennettiin omista metsistä kaadetuista puista sopivalla rannalla, josta vesillelasku voitiin suorittaa ja sitten Sulkavan seudun laivat hinattiin yleensä Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle, jossa asennettiin koneistot. Sulkavalla oli siihen aikaan ilmeisesti monta laivanrakentajaa, jotka pystyivät rakentamaan tervahöyryn, kuten rekisteritiedosita näkyy esim. Aleksanteri Hintsanen, A. Kanerva, J. Mikkonen ja Toivo Lapinen.
Tervahöyryjähän käytettiin puutavaran viemiseen Pietariin Saimaan kanavaa pitkin ja tavaroiden tuomiseen kauppoihin, joita oli Sulkavan kirkolla, Kaartilankoskella, Kammolassa ja Partalansaaressa.





VIHAVAISTEN TERVAHÖYRYT, HÖYRYALUKSET, LOTJAT TAI PROOMUT

Olga
höyryalus, rakennusvuosi 1881, mitattu 9.9.1881 ja 1898
Rakennuttaja maakauppias Juho ( Juhana) Vihavainen s.1828, k. 1899, tilallinen Partalansaari.
Rakennuspaikka: Mäntlahden telakka Vehkalahti
Pituus 17,81 m, leveys 5,64 m

TOIVO
Lotja tai höyryalus, rakennusvuosi: 10.7.1891/1906
Rakennuttaja: Juho (Juhana) Vihavainen maakauppias
Poistettu rekisteristä 11.8.1916

VIKTOR
Höyryalus, rakennusvuosi 1892 / -99
Rakennuttaja maakauppias Juho ( Juhana/ Johan) Vihavainen s.1828, k. 1899, tilallinen, myllynomistaja, Sulkava Lappvesi
Pituus 21,8 m, nettovetoisuus 195,92 m3 / 68,93 rek. ton

AHTI
Tervahöyry, rakennusvuosi 1897 (1921–1922)
Rakennuttaja A. Klementjeff, maakauppias, seuraava omistaja Taavetti Forss, Sääminki Liistosaari, myöhempi omistaja 4.12.1916 maakauppias Juho Edvard Vihavainen
Pituus 28,62 m, leveys 6,92 m, syväys 2,33 m, brutto 350,65 m3, netto 227,09 m3
Rakennuspaikka: Sulkava Tannila, paikasta ei tarkkaa tietoa
Rakentaja: Sulkava, Tannilan tel., J. Savolainen (1921–1922)
Materiaali: puu (1921–1922)
Rekisterinumero: 109 (1921–1922)
Rekisteripaikka: Savonlinna (1921–1922)
Kotipaikka: Sulkava (1921–1922)

WIRIÄ
Tasaperäinen täyskantinen yksimastoinen lotja
Rakennusvuosi 1890/ 5.5. 1892
Rakennuttaja: Paavo Vihavainen, Kasa, Sulkava.
Toinen omistaja Erik Vihavainen 17.7.1894 Kasa, Sulkava
Rakennuspaikka: Omalla telakalla Sulkavalla
Pituus 24,06 m, leveys 6,16 m, syväys 2,54 m
Brutto 190,16m3/67,55 rek.ton, netto 181,99 m3/64,25 rek.ton

JOHANNES
höyryalus, rakennusvuosi 3.8.1891/-92
Rakennuttaja: Paavo Vihavainen, Kasa Sulkava ja Fredrik Hämäläinen, tilallinen
Myöhempi omistaja P. J. Sairanen, kauppias Viipurista ( 1893)
Rakennuspaikka: T. Hämäläisen telakalla ja johdolla
Pituus 22,65 m, leveys 4,70 m, syväys 2,06 m, brutto 177,3 m3

SORSA
Tervahöyry, rakennusvuosi 1904
Rakennuspaikka Sääminki, Laitaatsillan telakka
Rakennuttaja Eenok Wellonen ja insinööri p. Vihavainen Savonlinna
Pituus 30,31 m, leveys 7,20 m, syväys 2,39 m, netto 131,31 rek.ton
myöhempi omistaja Birger Hallman Oy

SORSA
(Romeo 1922-1927)
Rakennusvuosi 1916
Yksimastoinen potkurihöyrylotja
Rakennusvuosi 24.9.1915/-16
Rakennuttaja P. Vihavainen insinööri
Rakennuspaikka: Pielisjärvi
Pituus 30,5 m, leveys 7,10 m, syväys 2,29 m, brutto 420,05 m3 netto 277,04/96,13 rek.ton
Myöhempi omistaja Gutzeit &Co, 29.9.1915, kauppahinta 31 000 mk.

Daniel
(Kimmo)
Tervahöyry, rakennusvuosi 1916 Sääminki.
Rakentaja P.Vihavainen insinööri.
Myöhempi omistaja Gutzeit Oy 1921, Kojonen &K:i 1939.

Mikko
(Hesekiel II)
höyryalus,
rakennusvuosi 1917
P.Vihavainen Sääminki. Myöhempi omistaja Enso-Gutzeit

Puuliike höyryalus, rakennusvuosi 1920 Enonkoski. Omistaja 1931-1932 P.A.Vihavainen.

Jesaja 1916
(Aarno 1922-1932)
höyryalus,
Rek.no 460
TCSB-21
TCSP 22-23
TCSB 24-32
Rak. paikka: Sääminki P. Vihavainen

Aleksander
Rakennusvuosi 1914
TCMH
Rno 394
Sääminki P.Vihavainen

Alfa
( Aatto 22-26)
höyryalus,
Rakennusvuosi 1916
TCRV
Pielisjärvi P.Vihavainen

VOIPA
Tasasaumainen ympyräperäinen honkapuusta tehty tervahöyry.
Rakennusvuosi 1904
Rakennuttaja Matti Vihavainen, talollinen Sulkava
Myöhempi omistaja 22.8.1912 Olli Sallinen talollinen
Rakennuspaikka: Tuonilahden telakka, Voipaislahti
Pituus 29,67 m, leveys 6,87 m, syväys 2,40 m, brutto 361,25 m3, netto 127,65 rek.ton

KASA
Lotja, rakennusvuosi 22.8.1917
Rakennuspaikka: Sulkava
Rakenutttaja: Juho Vihavainen talollinen Sulkava
Tyyppi: Mastoton hinattava lotja, pituus 30,44 m, leveys 7,04 m, syväys 2,60 m, brutto 504,3 m3, netto 480,31 m3/ 169,72 rek.ton.




MURSU
Höyryalus.
Rakennusmateriaali teräs, pyöreäkantinen rautapentterillä varustettu
Rakennusvuosi 1908
Rakennuspaikka Lehtoniemen telakka, Joroinen
Rakennuttaja/ensimmäinen omistaja: M.G.Piipponen
Myöhempi omistaja 5.2.1922 Edvard Vihavainen, talollinen Sulkava, ostohinta 325 000 mk. Myyty 1935 Kusti Tuovinen Muuruvesi Kallinsalo
Pituus 31.0 m
Leveys 7,10 m
Syväys 2,70 m
Brutto 187,33 m3
Netto 121,32 m3
110 ind hv

Alho
Höyryalus rak. 1908 Säämingissä Liistosaaren telakalla, rak. mestarina E. J. Fors. Mitat: 29,8x 6,98x2,40 m.
Omistaja rakennuttaja Edvard Vihavainen talollinen Sulkava, laiva myyty myöhemmin Matti Pöyhiä:lle.




TERVAHÖYRY AHTO
I-mastoinen höyrylaiva hytillä.
Rakennusvuosi 1910
Rakennuspaikka: Kervilän virta, Niittylahti (entinen Karttusen mökki, nykyinen Jussi Vihavaisen perikunnan kesäpaikka).
Vuonna 1949 laiva poistettiin rekisteristä ja purettiin ilmeisesti noin 1952 Sikolahden talon
(Rauhanniemi no 2) hiekkarannalla.
Pituus 30,61 m
Leveys 6,9 m
brutto 371,9 m3netto 212,56 m3, 75 rek.ton
Rakentaja: Aleksanteri Hintsanen
Omistajat: K.J.Vihavainen, talollinen Kervilänmäki, Juho vihavainen Kasa Kervilänmäki Sulkava 1910-1923,
Aapo Vihavainen. (Sulkava, Rauhanniemi N:o 2.) (1924–1927)
Juho Vihavainen. (Sulkava, Kaartilan kylä ja Kammola) (1928–1949)
Tietojen mukaan konemestareina työskentelivät mm. Aleksis Sinkkonen ja Nestor Sinkkonen. Abrahamin ja Lyydi Marian pojat Veikki, Aarne ja Martti olivat reissuilla mukana ajoittain, kuten myös Juho Vihavaisen lapset, mm. Marjaterttu Vihavainen.
Ahtossa oli tietysti höyrykone, joka oli combound- tyyppiä eli kaksipaisuntainen ja rekisterin mukaan 50-63 hevosvoimaa tuottava. Noin 30 m pitkä laiva kulki kyseisellä koneella kuulemma ihan mukavasti, mutta merellä kuului aikamoinen rutina jos sattui olemaan kova merenkäynti. Runko jousti aalloilla niinkuin pitikin ja laiva kesti rasitukset.
Laiva oli pitkään kulkukunnossa ja välirauhan aikana sotilaat tekivät laivalla huviretkiä.
Jatkosodan aikana laivaa pommitettiin, mutta pommit putosivat Pesosen saarien väliin.
Myöhemmin Ahtosta piti käydä pumppaamassa vettä, jotta se ei olisi uponnut. Abrahamin talon (Rauhanniemi 2) rannassa oli myös laivalaituri, jossa pohja-arkkuina oli ¨hirsirakennuksia¨ täytettynä kivillä ja upotettuna veteen (ovat vieläkin varsin hyvässä kunnossa) Ranta oli syvä siltä kohdin ja laituriin pysähtyi tarvittaessa matkustajalaivat. Myös Vihtaniemessä oli ja on vieläkin laivalaituri, asuihan siellä ainakin konemestari Nestor Sinkkonen, Abrahamin vaimon Lyydian veli, joka oli laivamiehiä. Vanhemmalla veljellä Aleksis Sinkkosella oli myös oma laiva , 2-mastoinen kaljaasi Toivo. Myös Vihavaisten tervahöyry nimeltään Voipa pidettiin myös pitkiä aikoja Vihtaniemen laiturissa.




Ahton työtekijöitä



AHTON MYÖHEMMÄT VAIHEET

Näistä ei ole ollut kirjallisuudessa tietoa.
Ahto purettiin sitten 50 luvun vaihteessa Abraham ( Aapo) Vihavaisen talon kirkolle menevän salmen matalalla ja hyvällä hiekkarannalla ajamalla laiva vauhdilla matalaan rantaan, keula kynti hiekkaa ja laiva nousi melko ylös. Tarkoitus oli ajaa se mahdollisimman ylös, jotta se voidaan purkaa ja saada talteen materiaalia.
Käytännössä kuitenkin kaarien pohjaosa jäi veteen, sekä potkuriakseli ja potkuri, nämä ovat vieläkin ( 2007) siellä pohjassa. Kaarien alaosa ja keula- ja peräranka näkyy veden alla, mutta potkuri ja potkuriakseli ovat mudassa.
Hiekkaranta oli tosi hieno Beach, mutta se meni piloille ja laivan ranka keräsi mutaa ja kasvillisuutta. Uimarannaksi siitä ei enää ollut. Potkuriakselia ja potkuria yritettiin vetää vaijerilla traktorin kanssa, mutta vaijerit meni poikki, koska vedettiin väärään suuntaan senaikaisten olosuhteiden ja laitteiden takia. Joku sanoi, että potkuri olisi messinkiä, mutta varmuutta siitä ei ole.
Laivan purkuosat kattilaa lukuunottamatta vietiin talon riiheen. Kattila jäi rannalle muutaman kymmenen metriä rannasta.

Riihessä varastoitiin mm. seuraavat osat:
Höyrykone
Varapotkuri, 4-siipinen, rautainen, halkaisija noin 70 -80 cm, ( Höyrykone ja peräsin jäivät kyllä riihen ulkopuolelle ja olivat säiden armoilla vuosia.)
Peräsin ( iso teräksinen )
Ruori ( komea)
Lamput ( paljon ja hienoja)
Köydet ( paksuja, savolaiset sanoivat rossiköysiksi )
Erilaiset köysi- ja vaijeriplokit ( pylpyrät) puusta ja teräksestä
Savupiipun osat
Ovet ( fiksuja, mutta laivan mukaan tehtyjä, jolloin ne oli kansimutkan ja ketkan mukaan rakennettuja ja niiden käyttö muualla vaati modifiointia. Yksi palveli talon saunan ovena pitkään, ovessa oli pieni tirkistysikkuna.
Riihessä oli myös paljon muita laivan osia ja tavaroita.

Purkurantaan jäi kattila, joka oli 1,5-2,0 m halkaisijaltaan oleva vesiputkikattila. Se saatiin hinattua Kammolan Vihavaisten uudella sinisellä Fordson Majorilla ylös rannalle.
Talon myöhempi omistaja Martti Vihavainen tarvitsi 60-luvulla riihen käyttöönsä ja sopi Juho Vihavaisen perillisten kanssa, että tavarat viedään romuksi.

Jälkeenpäin Jussi Vihavainen tilasi Hiab-laivan nostamaan potkuria ja akselia, mutta sen voimat eivät riittäneet ja osat makaavat lahden edelleen pohjassa.
Tavarat osti sitten Onni Hämäläinen, joka tyhjensi riihen ja paloitteli kattilan. Kattilan ulkokuoresta tehtiin traktoreihin mm. puskulevyjä, ostajina mm. Reittiön Kaartiset.

Purkulahdessa laivarangan lisäksi on vieläkin näkyvissä ilmeisesti hyvin vanhoja kantoja vedessä ajalta, jolloin vesi oli ollut matalalla. Samanlaisia löytyy myös Sikolahdesta ja muualta alueelta. Sulkavan historia I:ssä on selvitetty kantojen ikä, se on yli 8000 vuotta sitten ollut ajanjakso, jolloin Saimaan vedet laskivat pohjanlahteen. Lähde Sulkavan historia I, Paavo Seppänen; sivut 30 -31.

Kesällä 2007 kävin tutkimassa paikkoja ja otin talteen ja kuvasin löytyneitä laivanosia.
Pellon ojasta löytyneet osat: savupiipun kaulus, ponttoonit, öljykannuja, yksi ei-ruostunut ja jopa käyttökelpoinen
Talosta löytynyt teräslieriön osa.
Talosta löytynyt ploki
Talosta löytynyt rautajööti, joka on perimätiedon mukaan Ahton akselin pätkä
Ahtossa oli pieni metalliverstas työkaluineen ja laivassa ajoittain työskennellyt Abraham Vihavaisen vanhin poika Veikki Vihavainen sai alasimen ja sumusireenin muistoksi laivasta. Alasin löytyi sitten 2007 Paulin hallusta niinkuin pitikin. Olin jo aikaisemmin saanut sumusireenin hoidettavakseni. Lisäsin niihin nimilaatat, että myöhemmin tiedetään mistä ne ovat peräisin.
Joitakin osia löytyi vielä 2007 talon alueelta, josta jäljempänä kuvia.
















Alakuvassa Ahton sumusireeni ja alasin. Sireeni toimii hyvin ja antaa kovan äänen esim. viinikellarissa.










Tervahöyry IVA
Rakennusvuosi 3.6 1914
Hongasta rakennettu, tasasaumainen, tasaperäinen, kannellinen, yksimastoinen alus, varustettu kahdella hyttirakennuksella väestöä varten.
Rakennuspaikka: Kervilän virran rannalla. Vastaava mestari T.Mikkonen
Pituus 30,85 m, leveys 7,07 m, syväys 2,62 m, brutto 442,34 m3, 252,76 m3, 89,32 rek.ton
Teho 85 hv arvioitu.
Omistaja ja rakennuttaja Kervilän Kalle Vihavainen.
Rekisterissä oleva myöhempi omistaja:
Savonlinnan Puutavara O/Y. (Savonlinna.) myyty hintaan 100 000 mk. Seuraava omistaja
Kojonen & K:i O/Y. (Wiipuri.) (1923–1929)
IVAN nimi johtuu siitä, että naapurit ivasivat Vihavaisia laivoja rakennettaessa. Syynä lienee ollut, että heillä oli jo yksi tervahöyry ja tavallisille maanviljelijöille katsottiin riittävän yksi laiva.
2010 on Kalle Vihavaisen pojanpoika Olli Vihavainen on antanut veneellensä nimeksi IVA II.

IVAN rakentaminenhan perustui tietenkin Pietarissa lisääntyneeseen polttopuun kysyntään ja muihin nousseihin suhdanteisiin.
Ivan laivapäiväkirjat löysi 2009 Tauno Hämäläinen nykyisin omistamastaan Kalle Vihavaisen lesken Alviina Vihavaisen entisestä talosta, ja asia on uutisoitu mm. Sulkavan Viikossa 17.9.2009.
Laivakirja luovutettiin Savonlinnan Riihisaaren museolle 6.11.09.
Päiväkirjat tuovat merkittävää lisätietoa laivan päällystöstä, matkoista sekä lastista.




EBBA
Tervahöyry, rakennusvuosi: (1915-)25.5.1916 (1921–1926)
Rakennuspaikka: Sulkava, Kervilän virta, Paskoniemen rannassa ( Paavo Vihavaisen perikunnan mökin paikkeilla)
Rakennuttaja: K.J. Vihavainen
Rakentaja: Toivo Lapinen (1921–1926)
Materiaali: puu (1921–1926)
Pituus 30,52 m
Leveys 7,06 m
Syväys 2,76 m
Brutto 462,55 m3, netto 440,52 m3, 155,66 rek.ton
Rekisterinumero: 424 (1921–1926)
Rekisteripaikka: Savonlinna (1921–1926)
Kotipaikka: Savonlinna (1921–1926)
Myöhemmät omistajat: pankinjohtaja
Heikki Ignatius. 24.1.1917, 50 000 mk (1921)
Itä-Savon Konekauppa Pekurinen &Knit,
A/B W. Gutzeit & C:o. (1922–1925),
A/B W. Gutzeit & C:o. (Enso.) (1926)




VIRTUS
Tervahöyry, rakennusvuosi: 17.8.1917
Rakennuspaikka: Sulkava, Rauhanniemi 2, Sikolahden rannalla saarta vastapäätä
Rakennuttaja: Aapo Vihavainen ( Abraham Vihavainen). Myyty 1919
Rakentaja: A. Kanerva
Tunnuskirjaimet: WBCR (1921–1928)
Tyyppi: höyryalus (1921–1928)
Konevoima: 100.00 (1921–1926) : 50.00 (1927–1928)
Pituus (suurin)
30.75 m (1921–1928)
Leveys
7.08 m (1921–1922)
7.00 m (1923–1928)
Korkeus
2.58 m (1921–1922)
2.38 m (1923–1928)
Materiaali: puu (1921–1928)
Rekisterinumero: 523 (1921–1924) , 2898 (1925–1928)
Rekisteripaikka: Helsinki (1921–1924)
Wiipuri (1925–1928)
Kotipaikka: Sulkava 1917-1919
Helsinki (1921–1924)
Koivisto (1925–1928)
Myöhempi omistaja
Hoffströmin Metsätoimisto. (1921)
Rederiaktiebolaget Frisco. (1922)
Åke Fahler. (Helsinki Satamakonttori.) (1923)
Matti Mannonen. (Koivisto, Mannola.) (1924–1928)
Tervahöyry Virtuksen rakennutti Aapo
(Abraham) Vihavainen 1917 ja omisti sen 2 vuotta. Laivan kapteenina toimi Aleksateri Sinkkonen. Laiva myytiin 1919 Hoffströmin metsätoimistolle. Seuraavia omistajia olivat: Rederiaktiebolaget Frisco 1922, Åke Fahler ( Helsinki satamakonttori 1923, Matti Mannonen (Koivisto, Mannola 1924-1928)



Laivojen omistajat ja laivat

Osittain selvitystyömme on kesken, mutta tähän on laitettu varmistamatonta ja puutteellista tietoa varsinkin insinööri P. Vihavaisen osalta. Tarkoitus on että, meihin otetaan yhteyttä, jos joku lukija sattuu tietämään nästä asioista.
Linkki: Laivojen omistajat ja laivat [429 KB]
(Päivitys 21.9.2011)

Lisäksi olemme keränneet pääasiassa Mauri Vihavaisen kanssa tietoja Sulkavalaisten laivoista. Työ on kesken ja tarkistuksia puuttuu. Laitan koontilistan kuitenkin tähän, koska se helpottaa työskentelyä. Näpäytä tästä alustava listaus Sulkavalaisten laivoista [45 KB] noin vuosina 1880- 1949. (päivitetty 12.8.2011)




HÖYRYKONETEKNIIKKAA
Tietoa koneista löytyy esim. ja W.V. Forsmanin oppikirjasta ¨Höyrykoneoppi¨vuodelta 1908, 1922 ( tekijänä myös Emil Saraoja) ja 1946 tehdyistä painoksista ja esim sivulta http://koti.mbnet.fi/rhyvarin/hoyry.html
Laivanrakentaja-koulutuksen saaneena olen ollut kiinnostunut suvun laivoista ja niiden rakentamisesta ja tavoitteena on ollut selvittää ja merkitä muistiin tietoja sekä henkilöiden omia muistikuvia asioista niin paljon kuin mahdollista
13.1.2007 Helsinki
Pertti Vihavainen

Viimeisin muutos: 6.7.2010






Printable version