VIHAVAISTEN VAIHEITA 1800 LUVUN ALUSTA 1900 LUVULLE

Lähteet:
Talon kirjat
Sukututkimus, Teittinen 1946
Sulkavan historia I ja II, Paavo Seppänen
Partalansaaren poluilla 1999, Rauno Pelkonen
Omat tiedot
Sukulaisten lisäykset

Maaomaisuuden kertyminen Vihavaisten suvulle

Maaomaisuuden lisäämisen aloitti Olli Pekanpoika Vihavainen, joka meni kotivävyksi Kaartilan Käyhkölään ja pariskunta sai omaksi tilakseen erotetun 200 ha Kasan tilan apeltaan Jaakko Hintsaselta.
Hänen poikansa Kalle, Juhana, Eerik ja Paavo laajensivat maaomaisuutta sitten huomattavasti. He hankkivat omistukseensa 1850-luvulla puolet Kasan naapuritalosta Kervilänmäestä. Kun Juhana meni sitten naimisiin Martti Kervisen tyttären Ulrikan kanssa 1875, tuli heidän omistukseensa loputkin Kervilänmäen kokonaisuudessaan 350 ha tilan maista.
Seuraavaksi Juhana Vihavainen osti 1870 Sikolahden talon vastarannalta, joka myöhemmin joutui perinnönjaossa Abrahamille.
Vanhemmat veljekset, jotka harjoittivat kauppatoimintaa, suuntasivat hankintansa myös kirkonkylän tienooseen. Isä Juhana omisti jo 1870 tienoilla kirkonkylän Lautaniemen. Kalle, joka oli kauppias, osti tai lunasti viinikassalta 1888 Vasarain Saariniemen talon ja senjälkeen Sulkava 3:n vanhasta Mikkolan kantatalosta 1840-luvulla Etelätuvan ja Natturin tiloiksi erotetut yhteensä yli 260 ha tilat.
Kervilänmäen omisti Eerikin poika Kalle J. eli ¨Kervilän Kalle¨( josta on paljon tarinoita ) ja hän hankki lisätiluksia vaimonsa kotitalosta Sammamäen Kukkolasta n. 200 ha. Lisäksi Juhanan pojat ostivat 1904 yli 50 ha metsätilan Partalansaaren Tonnaanniemestä.

Maaomaisuus oli 1910-luvulla yhteensä yli 1600 ha, jakautuen useiden perheiden osalle ja suku oli menestyneimpiä ja vauraimpia seudulla. Toiminta oli maanviljelyä, kauppaa ja laivanvarustusta.

Olli Pekanpoika Vihavaisen ( s. 1716, k.1768) pojanpoika Matti Vihavainen (1810-1872) osti Papinsalon tilan von Fieandtin suvulta laajensi myös tämän jälkeen paljon tiluksiaan.
Papinsalon Vihavaisten sukuhaaran tiluksia oli yhteensä yli 1000 ha.

Yhteensä Kasan ja Papinsalon maaomistus oli tuona aikana 2600-2700 ha.




Printable version